Ajankohtaista


Kesämökinhajuiset terveiset

Kesämökkikausi alkaa kohta kolkuttelemaan ovella ja pian on aika laittaa mökki talven jäljiltä kesäkuntoon. Etelä-Suomen pitkä ja kostea syksy (ja tänä vuonna myös talvi) on mökkien rakenteiden kannalta haastavaa aikaa. Kesämökin talviajan peruslämmöstä keskustellaan paljon ja mielipiteitä sopivan lämpötilan valitsemiseksi on useita.

Valitettavan usein kuulemme ihmisten kertovan kesämökin hajuisista tekstiileistä, jotka mökkiviikonlopun jälkeen tuodaan tuliaisina kotiin pestäväksi. Vaikka kesämökin hajuun liittyy myös monia positiivisia tunteita, lomafiilistä, rentoa yhdessäoloa ja kesäjuhlia, voi tunkkainen haju kertoa esimerkiksi rakenteiden sisällä olevista mikrobivaurioista. 

Kesämökin alapohjarakenteena on usein puurakenteinen, tuulettuva alapohja tai yläpuolelta puukoolattu ja lämmöneristetty betonilaatta. Nykytietämyksen mukaisesti kyseisiä rakenteita pidetään riskirakenteina eli herkästi vaurioituvina rakenteina (alapohjarakenteissa tyypillisiä riskirakenteita ovat betonilaatan päälle koolatut puurakenteiset lattiat ja huonosti tuulettuvat rossipohjaiset, puurakenteiset alapohjat). Aistinvaraisesti suoritettujen tarkastelujen perusteella voidaan saada viitteitä vaurioista, mutta esimerkiksi mineraalivillaeristeessä voi olla mikrobikasvua, vaikka se aistinvaraisesti näyttäisikin siistiltä ja vaurioitumattomalta.

Huolettomien mökkireissujen varmistamiseksi kannattaa mökin rakenteiden kunto selvittää hyvissä ajoin ja jättää mökinhajuiset vaatteet historiaan tulevana kesänä. Ota yhteyttä, niin kartoitetaan teidän kesämökinne tilanne! (Julkaistu 02/2020)
mokki

Sisäilmari suosii paikallista!

Me Sisäilmarissa haluamme osaltamme tukea pieniä ja paikallisia yrityksiä, jonka vuoksi käytämme mahdollisuuksien mukaan heidän palveluitaan; niin lounastaessamme, työkalu- ja tarvikehankinnoissa kuin muissakin yhteistyökuvioissa.

Peräkärrymme sai lähiaikoina uuden ilmeen, kun Tarrataivaan (https://www.tarrataivas.fi/) Aino toteutti siihen laadukkaat teippaukset! Isot kiitokset ja vahvat suositukset kaikenlaisiin teippaustarpeisiin. (Julkaistu 01/2020)
Teippaukset

ARA-avustus rakennusten kuntotutkimuksiin ja perusparannuksen suunnitteluun

Tiesitkö, että 1.1.2020 alkaen on ollut mahdollista hakea ARA:sta (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) avustusta sisäilmaongelmaisten asuinrakennusten kuntotutkimuksiin sekä näiden perusparannusten suunnittelukustannuksiin? Avustus perustuu hallitusohjelmaan kirjattuun tavoitteeseen rakentamisen laadun parantamisesta ja sisäilmaongelmien vähentämisestä.

Avustuksen tavoitteena on edistää suunnitelmallista kiinteistönpitoa, rakennuskannan laadun ylläpitoa sekä tukea ja kannustaa omistajia toteuttamaan kiinteistöjen korjauksia. Sisäilman laatu on tärkeä osa tätä. ARA-avustuksen määrä on enintään 50 % hyväksyttävistä ja toteutuneista kustannuksista. Avustusta myönnetään yksityisille omakotitalojen omistajille sekä taloyhtiöille silloin, kun epäillään sisäilmaongelmaa, esimerkiksi kosteus- tai mikrobivaurioita.

Avustusta saadakseen tulee ennen tutkimusten aloittamista hakea ARA:sta aloituslupaa. Aloituslupahakemuksessa tulee olla esitetty kustannusarvio tutkimuskustannuksista sekä tutkijan pätevyyden osoittava todistus. ARA-avustuksen saamiseksi tutkimusten tekijällä tulee olla asumisterveysasetuksen (545/2015) mukainen pätevyys eli esimerkiksi rakennusterveysasiantuntijan sertifiointi. Aloituslupa on mahdollista saada noin kahdessa työpäivässä, mutta alkuvaiheessa on hyvä varautua hieman pidempiin käsittelyaikoihin.

Aloitusluvan lisäksi tulee tehdä varsinainen avustushakemus ja mikäli avustushakemuksen päätös on myönteinen, avustus maksetaan yhdessä erässä avustettavien toimenpiteiden valmistumisen jälkeen. Lisätietoja avustuksesta ja avustusohjeet (joihin kannattaa tutustua huolella) löytyvät ARA:n sivuilta: https://www.ara.fi/fi-FI/Lainat_ja_avustukset/Korjausavustukset/Kuntotutkimus_ja_perusparannuksen_suunnittelu

Mikäli epäilet sisäilmaan liittyvää ongelmaa, ole yhteydessä meihin, niin kartoitetaan tilanne. Laadimme juuri teidän kohteeseenne suositeltavista tutkimuksista kustannusarvion, jonka voitte toimittaa ARA:an aloituslupaa varten.  (Julkaistu 01/2020)

sanomalehti

 

Kohti terveellisempää, turvallisempaa ja pitkäikäisempää rakennuskantaa

Vaikka työmme on useimmiten jo olemassa olevien rakennusten tutkimista ja korjaustapavaihtoehtojen puntarointia, teemme työtä myös uudisrakentamisen parissa. 

Jotta rakentamisen laatuun ja tulevaan rakennuskantaan voidaan vaikuttaa, pitää rakennusprosessi pilkkoa pieniksi paloiksi ja uskaltaa kyseenalaistaa asioita; miksi näin tehdään, voisiko tämän tehdä toisella tavalla?

Rakennuksen pitkäikäisyyteen vaikuttaa tehdyt huoltotoimenpiteet ja jotta tavanomaisten huoltotoimenpiteiden tekeminen olisi mahdollista kenelle tahansa, tulee huollettavuuteen kiinnittää erityistä huomiota jo rakentamisaikana. Esimerkiksi kulkuluukun sijoittaminen yläpohjaan kuulostaa aivan yksinkertaiselta asialta, mutta käytännössä (kokemuksen perusteella!) monissa kohteissa kulkuluukut ovat niin hankalassa paikassa, ettei yläpohjaan pääse ilman telineiden rakentamista, varsinkaan, jos yläpohjassa pitäisi tehdä huoltotoimenpiteitä ja ottaa työkaluja tai materiaaleja mukaan. Tällöin saattaa olla tilanne, että kukaan ei käy yläpohjassa rakennuksen valmistumisen jälkeen.

Tai vaihtoehtoisesti ryömintätilaisen alapohjan kulkuluukun sijoitus on keskellä eteistä tai vaatehuonetta, juuri niiden kenkätelineiden ja vaaterekkien alapuolella. Kun vihdoin kulkuluukun saa kaivettua esille, sen avaamiseen tarvitsisi vähintäänkin voimamiestä.  Rakentamisvaiheessa ei olisi myöskään kovin suuri työ sähköistää alapohjaa siten, että siellä olisi huoltovalaistus ja pari pistorasiaa. Käytännössä näin ei aina tehdä, vaikka sähköistys huoltotoimenpiteitä helpottaisikin.

Tai ilmanvaihtokoneen raitisilma-aukon sijoitus. Taitaitaitai...Kynnys huolto- ja tarkistustoimenpiteiden tekemiseen on aina suurempi, jos asiat ovat monimutkaisia ja vaativat paljon esivalmisteluja. 

Monet nykyisin yleisesti käytössä olevat rakenneratkaisut toimivat varmasti tavanomaisissa käyttötilanteissa. On kuitenkin syytä huomioida myös poikkeustilanteet; miten rakennus käyttäytyy, jos ilmanvaihtokoneet eivät jostain syystä toimikaan? Mitä jos rakennus on jossakin vaiheessa käyttöä voimakkaasti yli- tai alipaineinen? Entä miten rakennus kestää voimakasta viistosadetta tai tulvivaa katualuetta? 

Vastaavanlaisia asioita pohdimme mm. Kirstulanrinteessä, jossa olemme rakentajien mukana rakennusprosessin alusta alkaen. Voit seurata Kirstulanrinteen tapahtumia rakentajien blogista: https://kirstulanrinne.blogspot.com/ tai Instagramista https://www.instagram.com/kirstulanrinne/ 
(julkaistu 11/2019)
Kirstulanrinne


Yläpohjassa tarjolla lämmin koti hiiriperheelle

Lintujen ruokintalauta houkuttelee lintujen lisäksi niin hiiriä, rottia kuin oraviakin aterioimaan. Myös avonaiset jäteastiat kutsuvat vierailijoita luokseen. Ensimmäisten yöpakkasten tultua jyrsijät alkavat hakeutua lämpimiin tiloihin kylmyyttä karkuun. Mikäs sen parempi paikka viettää talvea, kuin lämpimässä yläpohjassa villojen välissä, lähellä ruokintapaikkaa? 

Suloisilta ja viattomilta näyttävät eläimet eivät silti ole tervetulleita vieraita taloon. Jyrsijöiden kanta kasvaa nopeasti ja sitä myöten myös niiden aiheuttamat tuhot. Yöllinen rapina seinän sisällä tai yläpohjassa on merkki siitä, että asialle tulisi viimeistään tehdä jotain!

Jyrsijät muodostavat onkaloita ja silppuavat eristeitä seinän sisällä, yläpohjassa ja mahdollisesti myös alapohjassa. Tällöin rakenteiden lämmöneristyskyky heikkenee. Vaurioita aiheuttaa myös jyrsijöiden jätökset ja virtsa, joista lähtee voimakas, pistävä haju. Rakenteiden sisälle kuolleet eläimet haisevat pitkään. Hajua voi olla vaikea poistaa, vaikka varsinaisesti jyrsijäongelmasta olisikin päästy eroon. Jyrsijät voivat myös aiheuttaa tulipaloriskin jyrsimällä kaapeleita ja johtoja.

Pahimmillaan jyrsijöiden aiheuttamat tuhot ovat niin mittavia, että ne edellyttävät laajoja rakenteiden purkutöitä ja eristeiden vaihtoa. Kustannukset ovat siten useita tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia euroja. 

 Jyrsijät pääsevät rakenteisiin hyvin pienistäkin koloista (jopa lyijykynän paksuisista) eikä kaikkien kulkureittien tukkiminen ole siten aina mahdollista. Huolehdi siis, että jyrsijäkanta pysyy kurissa! Mikäli jyrsijäkantaan ei tehoa ns.  vanhan ajan kostit, ota yhteyttä tuholaistorjujaan suurempien vaurioiden välttämiseksi. 

Alla kuva ulkoseinärakenteesta, jossa lämpökameralla tarkasteltuna havaittiin merkittäviä eristepuutteita. Ulkoseinään tehtiin rakenneavaus, jolloin nähtiin mineraalivillaeristeessä runsaasti onkaloita. Eristeitä poistettiin, jolloin havaittiin niiden oleva "silppua", jonka seassa on jyrsijöiden ulostetta sekä avauskohdassa myös kuollut hiiri. Jyrsijäkanta rakennuksen ympärillä oli kasvanut hyvin suureksi ja hiiret olivat asuttaneet talon kaikki lämmöneristeet. (Julkaistu 09/2019)

iso hiiri
Copyright © Sisäilmari 2018 | Sisäilmari: puh. 044 977 9559, email: toimisto(at)sisailmari.fi